torstai 21. syyskuuta 2017
sunnuntai 16. huhtikuuta 2017
http://paivakodinelamaa.fi/iloa/
KIRJA-ARVIO: TIEDELEIKKEJÄ PIKKUTUTKIJOILLE
Kuinka koivu juo? Miten avaruusaluksen saa lentämään? Mikä on ääni? Näitäkin asioita tutkitaan Kirsi Rehusen kirjassa Tiedeleikkejä pikkututkijoille.
Teos pohjautuu tutkivan oppimisen ja ilmiöoppimisen perusajatuksiin: Lapsi oppii itse tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla laajennetussa oppimisympäristössä.
Esipuheessa Rehunen kertoo tarkoittavansa kirjan innostamaan tutkivia lapsia ja aikuisia etsimään yhdessä vastauksia tiedeleikkien avulla kotona, päivähoidossa, esikoulussa ja alkuopetuksessa. Kirjan opastamana ruokitaan lapsen luontaista kyselyikää ja työskennellään leikinomaisesti.
Nuo kaksi edellä mainittu asiaa – yhdessä ja leikinomaisesti – innostivat minua erityisesti perehtymään kirjan antiin. Kirjailijan mukaan leikinomaisuus ei kuitenkaan sulje pois tieteellistä näkökulmaa eli: ”Mielikuvituksen ja toden rajan voi tiedekasvatuksessa tehdä näkyväksi käyttämällä asioista niiden oikeita nimiä. Esimerkiksi arkikielen ötökät ovat tieteessä selkärangattomia.”
”Tutkivassa oppimisessa aikuinen ei kerro vastauksia vaan kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan”. Juuri näin ajattelen itsekin, mutta näissä tiedeasioissa olen varhaiskasvattajana tuntenut usein jonkinlaista epävarmuutta. Siksi koen todella tervetulleeksi tällaisen kannustavan ja hyvin monipuolisen kokoelman ideoita ja inspiraatiota.
Kirsi Rehunen on jakanut kirjansa kolmeen osaan: Maapallo ja maailmankaikkeus, Elollinen luonto sekä Innostavat ilmiöt. Kirjailija antaa ohjeita ja vinkkejä tiedeleikkien toteuttamiseen: valitaan tutkimuskohde, tutkimisen tapa, tehdään hypoteesi, dokumentoidaan – toimintaa leimaa paitsi tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys myös elämyksellisyys.
Kirjassa minua ihastuttaa erityisesti se, että tieteellisyyteen liittyy vahvasti yhdessäolo, kaikkien lasten ottaminen mukaan omana itsenään, vuorovaikutustaidot, leikki, mielikuvitus, taide, luonto (erityisesti metsä), ilmiöiden kokeminen kaikin aistein ja vielä kodin liittäminen kokemuksiin ja elämyksiin.
Kaikki kirjan tutkimukset on esitelty hyvin selkeästi toteutettaviksi: Tarvikkeet, ennakkovalmistelut, virittäytyminen, toiminta ja lopetus. Lisänä on kirjailijan omia ja Tiedekeskus Heurekan vinkkejä. Asia, jota jäin hieman kaipaamaan, on runsaampi kuvitus; kirjassa on ainoastaan hyvin vähän piirroksia. No, toisaalta kirja kannustaa dokumentoimaan itse piirtämällä, kirjaamalla ja kuvaamalla.
Kirjan tiedeleikit ovat sovellettavissa lapsen ikätason mukaan. Eniten kirja mielestäni antaa esikouluikäisille tutkijoille. Kirjan yhtenä tarkoituksena on innostaa myös kasvattajaa kokeilemaan ja tutkimaan – heittäytymään rohkeasti tiedemaailmaan leikin kautta – ja siinä se onnistuu mainiosti.
Yhteistyössä Varhaiskasvatuksen Tietopalvelun kanssa.
Täältä kaikille Päiväkodin elämää-lukijoille erikoistarjous Tiedeleikkejä pikkututkijoille-kirjasta. https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/746854866.html
KIRJA-ARVIO: TIEDELEIKKEJÄ PIKKUTUTKIJOILLE
Kuinka koivu juo? Miten avaruusaluksen saa lentämään? Mikä on ääni? Näitäkin asioita tutkitaan Kirsi Rehusen kirjassa Tiedeleikkejä pikkututkijoille.
Teos pohjautuu tutkivan oppimisen ja ilmiöoppimisen perusajatuksiin: Lapsi oppii itse tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla laajennetussa oppimisympäristössä.
Esipuheessa Rehunen kertoo tarkoittavansa kirjan innostamaan tutkivia lapsia ja aikuisia etsimään yhdessä vastauksia tiedeleikkien avulla kotona, päivähoidossa, esikoulussa ja alkuopetuksessa. Kirjan opastamana ruokitaan lapsen luontaista kyselyikää ja työskennellään leikinomaisesti.
Nuo kaksi edellä mainittu asiaa – yhdessä ja leikinomaisesti – innostivat minua erityisesti perehtymään kirjan antiin. Kirjailijan mukaan leikinomaisuus ei kuitenkaan sulje pois tieteellistä näkökulmaa eli: ”Mielikuvituksen ja toden rajan voi tiedekasvatuksessa tehdä näkyväksi käyttämällä asioista niiden oikeita nimiä. Esimerkiksi arkikielen ötökät ovat tieteessä selkärangattomia.”
”Tutkivassa oppimisessa aikuinen ei kerro vastauksia vaan kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan”. Juuri näin ajattelen itsekin, mutta näissä tiedeasioissa olen varhaiskasvattajana tuntenut usein jonkinlaista epävarmuutta. Siksi koen todella tervetulleeksi tällaisen kannustavan ja hyvin monipuolisen kokoelman ideoita ja inspiraatiota.
Kirsi Rehunen on jakanut kirjansa kolmeen osaan: Maapallo ja maailmankaikkeus, Elollinen luonto sekä Innostavat ilmiöt. Kirjailija antaa ohjeita ja vinkkejä tiedeleikkien toteuttamiseen: valitaan tutkimuskohde, tutkimisen tapa, tehdään hypoteesi, dokumentoidaan – toimintaa leimaa paitsi tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys myös elämyksellisyys.
Kirjassa minua ihastuttaa erityisesti se, että tieteellisyyteen liittyy vahvasti yhdessäolo, kaikkien lasten ottaminen mukaan omana itsenään, vuorovaikutustaidot, leikki, mielikuvitus, taide, luonto (erityisesti metsä), ilmiöiden kokeminen kaikin aistein ja vielä kodin liittäminen kokemuksiin ja elämyksiin.
Kaikki kirjan tutkimukset on esitelty hyvin selkeästi toteutettaviksi: Tarvikkeet, ennakkovalmistelut, virittäytyminen, toiminta ja lopetus. Lisänä on kirjailijan omia ja Tiedekeskus Heurekan vinkkejä. Asia, jota jäin hieman kaipaamaan, on runsaampi kuvitus; kirjassa on ainoastaan hyvin vähän piirroksia. No, toisaalta kirja kannustaa dokumentoimaan itse piirtämällä, kirjaamalla ja kuvaamalla.
Kirjan tiedeleikit ovat sovellettavissa lapsen ikätason mukaan. Eniten kirja mielestäni antaa esikouluikäisille tutkijoille. Kirjan yhtenä tarkoituksena on innostaa myös kasvattajaa kokeilemaan ja tutkimaan – heittäytymään rohkeasti tiedemaailmaan leikin kautta – ja siinä se onnistuu mainiosti.
Yhteistyössä Varhaiskasvatuksen Tietopalvelun kanssa.
Täältä kaikille Päiväkodin elämää-lukijoille erikoistarjous Tiedeleikkejä pikkututkijoille-kirjasta. https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/746854866.html
maanantai 27. helmikuuta 2017
Päiväkoti
Satulaivan esiopetusryhmä Puuhiset
Istabulin 6-vuotiaat
Park Tarabya Kindergarten / İstanbul
Name of StarT
contact person:
Nilgün ERENTAY
Email Address of
contact person:
Nilgün ERENTAY: erentayegitim@gmail.com
https://www.youtube.com/watch?v=dhmXme93j8Q
suunnittelua
jo keväällä 2016
internet
kirjeenvaihtoa elokuusta-tammikuuhun
|
Haluamme että opettajat voivat oppia toisiltaan ja oppilaat voivat
oppia toisiltaan.
Lapset ovat innostuneita oppimaan kaikkialla maailmassa, huomioimme
mikä on meille yhteistä. Projektissamme yhdistyy yhdessä tutkiminen, oman
kotiseudun esittely tutkimusten kautta ja saamiemme tulosten vertailu ja
jakaminen. Kansainvälisyyskasvatusta saamme tässä ohessa.
|
1.
Kuka on
tiedemies
Mikä on
unelma-ammattisi, tarvitsetko unelma-ammattiisi avuksi tiedettä tai
tiedemiestä
toteutus keskustellen,
leikkien ja piirtäen
Mitä tiedemies tekee? Onko
nainen tiedemiehenä myös tiedemies nimeltään? Haluaisitko olla tiedemies?
Mitä tiedemies tarvitsee työssään?
Ammattipäivä: 1. kerta mikä ammatti vain, mitä tarvitset jos olet lääkäri,
meikkitaiteilija, laivan kapteeni, poliisi
2.
ammattipäivä keskustelua ennen ammatin valintaa mikä haluaisit nyt olla,
mikä ammatti tarvitsee matematiikkaa, mikä luonnon tutkimista, missä
tarvitaan tiedemiesten työtä avuksi?
Huomasimme että poliisin erikoistutkija ottaa sormenjälkiä magneetin ja
magneettijauhon avulla, lääkäri tarvitsee lääkkeiden tekoon tiedettä avuksi,
kelluvia laivoja ei voi rakentaa ellei olla tutkittu millainen laiva kelluu. E
tiesi että Titanicin upottua laivoihin tuli lisää pelastusveneitä. Meikkitaiteilija
saa meikit joltakin tiedemieheltä jonka on tutkinut kasveja, tehnyt niistä
meikkejä ja testannut ne ihmisillä-H ajatteli että tämä oli todella kiinnostava työ.
Meillä on huomaa hyvä-
purkki-jonne keräämme ystävällisistä teoista kuulia, kun esikoululainen
huomaa että joku toinen ryhmästä toimii sinnikkäästi tai osaa hillitä
itsensä. Saimme purkin täyteen ja esikoululaiset saivat äänestää mitä mukavaa
teemme yhdessä. He halusivat uudelleen ammattipäivän.
Ammattipäivässä tehdään oma työpaikka, esim. Saimme S. Hovilehdolta
nukutuslääkäriltä lainaksi takin, verenpainemittarin ja puisia lastoja. N otti
leikisti ”verikokeita” ja lähetti ne tiedemiehille tutkittavaksi. V oli
luonnontieteilijä ja tutki lintuja (kuhankeittäjä, flamingo, tunturipöllö ja
varis) Kun tiedemies tai muu ammattilainen tarvitsi apua tai halusi pitää
vapaapäivän hän palkkasi toisen esikoululaisen työhön ja lähti itse
uppoamattomalla laivalla laivaristeilylle (älytaulultamme näkyi myrskyävä
meri, pöydät oli käännetty alassuin, ja matkustajat istuivat laivassa)
Ammattipäivää valmisteltiin n 2 viikkoa, kotoa sai tuoda tarvikkeita, Luumäen
apteekki lahjoitti 3 valkoista tiedemiehen takkia jne. Leikkiin käytettiin
iltapäivä valmisteluun ja itse toimintaan 2 tuntia seuraavana aamuna.
Aikuiset oli pestattu uppoamattoman laivan henkilökunnaksi.
Seuraavalla kerralla avaruusprojektin
yhteydessä rakennettu avaruusaluksemme on mukana, sillä osa tiedemiehistä
haluaa avaruuteen.
Haluan
töihin avaruusalukseen (ensimmäinen haave olla kahvilassa töissä, , nyt
avaruuteen)-
Haluaisin
tutkia voiko kukkia ja kasveja käyttää lääkkeenä (ensimmäinen ammatti
lelukauppias).
Tutkin että
voiko puun lehdistä tehdä meikkejä ja voiko kivistä tehdä puuteria ja testaan
niitä ihmisillä. Tehdäänkö vaikka kasvonaamio oikeasti? (ensimmäinen ammatti
meikkaaja, töissä luonnontieteilijä V:n tiedepajassa ja tutkimassa lääkärin
apuna)
Haluan olla
avaruustiedemies, mitenköhän kauas kuussa voisi potkaista jalkapallon ja
voisiko jossain planeetalla luistella
Haluaisin
tehdä lemmikkieläimille hyviä lääkkeitä tiedemiehenä, että ne eläisivät
terveenä ja pitkään. (ensimmäinen ammatti eläinlääkäri)
Olisin
mieluiten lääkäri, avaruusaluksessakin olisi hyvä olla lääkäri mukana jos
joku sairastuu. Jos olisin tiedemies, tutkisin myrkkyjä joita saa kasveista
tai myrkkykäärmeistä. (ensimmäisessä ammatissa otti sormenjälkiä
magneettijauhon avulla ja toimi presidentin turvamiehenä)
Haluaisin
tutkia missä lepakot ovat talvella, ne ovat kiinnostavia. (ensimmäinen
ammatti poliisi)
haluan
tutkia magneetteja supermagneetin avulla (lainassa työkaverilta) tai tutkia
lintuja luonnontieteilijänä (ensimmäinen ammatti lintutiedemies, ornitologi)
Voiko
helikopteri lentää kuin sudenkorento. Sitä tutkisin.
Haluan
tiedemiehenä rakentaa uppoamattomia laivoja tutkia kellumista ja uppoamista,
(ensimmäinen ammatti merikapteeni)
Haluan tutkia
mikroskoopilla ja nähdä perhosen siiven kunnolla ja tunturipöllön höyhenen,
Haluan
mennä avaruuteen (ensimmäinen ammatti kahvilassa työntekijänä/laiva töissä
jokaisen esikoululaisen työpaikoilla, eniten laivassa)
Haluan
löytää avaruudesta vettä tai olla presidentti.
Jos olisin
tiedemies tekisin hyvänmakuisia lääkkeitä, tekisin lääkkeen ettei olisi korvasärkyä.
Olisin mielelläni ortopedi.
Haluaisin
suunnitella hienoja, tyylikkäitä heijastavia vaatteita. Että kaikki haluaisi
sellaiset. Olisin tiedemies joka tekee erikoiskankaita.
Haluan
mieluiten olla presidentti, mutta jos olisin tiedemies kehittelisin
urheiluvälineistä parempia, parhaita lätkämailoja, hyvin lentäviä frisbee
kiekkoja.
Olisin avaruudessa
töissä (ensimmäinen haaveammatti lelukauppias)
Haluaisin
viedä perhosen ja hämähäkin avaruuteen (ensimmäinen ammatti balettitanssija).
Tekisikö hämähäkki verkon siellä, mietti S. Osaisiko perhonen lentää siellä?
Haluaisin
tehdä kamalien sairauksien parantamiseen lääkkeitä. (ensimmäinen haaveammatti
meikkaaja ja kynsitaiteilija)
Haluaisin
että minulla olisi koeputkia ja haluaisin ettei hammaslääkärissä käynti satu
yhtään. semmmoista voisin kehitellä tiedemiehenä. (ensimmäinen haaveammatti
hammaslääkäri)
Haluaisin
tutkia rikoksia ja löytää kaikki rikolliset pois maailmasta (ensin halusi
olla sotilaspoliisi, sitten räppäri ja ammattijääkiekkoilija)
Haluaisin
opettaa tiedemiehiä (ensimmäinen ammatti lelukauppias, ahkerasti töissä myös
kauneushoitolassa ja hammaslääkärissä).
Auttaisin
tiedemiehenä lääkäreitä (oli tiedemiehen apulaisena tutkimassa).
Jos olisin
tiedemies. As a scientist : LUMA viikko tammikuussa
Lasten ja
Kirsin ideoimia työpajoja (ideat on
koottu kirjaani :PS-kustannus Kirsi Rehunen: Tiedeleikkejä Pikkututkijoille
ilmestyy maaliskuussa 2017)joissa jokainen kiersi:
Etsi vahvin
magneetti
Voiko
rautaa irrottaa supermagneetilla muroista tai rautalääkekapselista
Täytä
Pokemonpallo jollain magneettisella, mistä matkasta pallo liikkuu kohti
magneettia
Tarttuuko
magneetti tuolin, käden, ikkunan läpi
Magneettirakentelua
Etsi
magneettisia kiviä
3.
Kuka on
Luonnontieteilijä
Tämä toteutettiin
osittain osana projektiamme selkärangattomat. Toimimme kuin
luonnontieteilijät. Mikä selkärangaton on nopea. Mikä on peto? Kuinka
nopeasti leppäkerttu syö kirvat? Etsimme kiinnostavia selkärangattomia. Mitä
eroa selkärangattomissa on?
Opimme luonto on
kiinnostavaa. Elo, syys.lokakuussa oli åpaljon selkärangattomia liikkeellä,
marras, joulu, tammi, helmikuussa näimme ulkona hämähäkkejä.
9.1 esittelimme mitä luonnontieteilijä tekee sekä
aamupäivällä oppijayhteisölle (päiväkoti) että illalla vanhemmat,
isovanhemmat, sisarukset
Askel 2 Vesitutkimuksia:
Kuinka Taipalsaarelle on aikoinaan päästy kun ei ollut siltoja
Missä kulki 50 vuotta sitten lossi?
Mikä lossi on?
Edellämainitut osa Tarun DOP-opintoja
Missä Saimaa on nyt?
Kuinka paksua jää on? (kotitehtäviä ja haastattelimme pilkkijää
etsiessämme lossin kulkupaikkaa)
Tutkimme miten pilvet syntyvät, kuuman veden, lumen ja hiuslakan avulla. Purkkiin
kuumaa vettä. Kansi purkin päälle, kannelle lunta. Lasketaan viiteen. Kansi
pois suhkutamme hiuslakkaa saadaksemme vesihöyryn oikein näkyväksi. Kansi ja
lumi päälle. Ja nostetaan kansi pois, Teimme pilven. Tutkimme myös eskarin
vessaassa veden kiertokulkua. Lapsi sai piirtää peiliin muotovaahdolla
pilven, käsidesillä pisaroita, käsivoiteella maaperän kerroksia ja huulirasvalla järviä ja lampia.
Käsidesipisarat kulkevat läpi maan kerrosten ja puhdistuvat. Lapset kertovat
tarinan seuraavalle pikkuryhmälle ja pesevät aineet pois. Millä käsivoide
saadaan pois? Entä huuolirasva? Kaikki aineet lähtivät käsidesillä pois->
kemia
Retkiä jäälle ja lammelle. jäälinnan rakensimme tammikuussa metsään ja
havainnoimme sen muutoksia kevään edetessä.
Teimme kirjaimia hangelle oksista ja risuista ja havainnoimme mitä niille
tapahtuu.
Lähetimme piirtämiämme kuvia ja ajatuksiamme Istanbuliin ja saimme sieltä
piirustuksia ja ajatuksia mitä lapset olivat miettineet aiheesta tiedemies.
Tutkimme ulkona tyhjentynyttä
jalkapalloa kovalla pakkasella. Chanamet olisi halunnut heittää pallon
roskiin. Veimme pallon kuivauskaappiin. Ja pallo täyttyi? Mietimme mistä
ihmeestä tämä johtui? Kuivauskaappi korjasi pallon reiän? Joku täytti salaa
pallon? E. keksi että sama määrä lämmintä ilmaa on iso tila ja kylmä ilma
pieni. Kerromme tämänkin ystävillemme Istanbulissa.
3. askel kevään kuluessa
Esittelemme Saimaannorpan Istanbulin koululaisille. Nilgun sai kirjan Saippa
saimaannorppa luettavaksi Istanbulissa vein kirjan toukokuussa 2016 http://www.sll.fi/luontokauppa/kirjat/saippa-saimaannorppa-kirja
Avain kysymys: Missä Saimaanorppa asuu, mikä tekee siitä erityisen.
Kuinka norpasta voisi kertoa toislle? Asiantuntijahaastateltavana Kaarina
Tiainen 23.2 torstaina klo 9.00 norpan kokiesn pehmonorpan kanssa, norpan
pesän pienoismallin kanssa ja videoiden.
|
|
helmikuu
|
Norppia
putkineuleena ja norpille pesät. Kelluntatutkimuksia vedellä ja eri materiaaleista
valmistetuilla esineillä. Lapset saavat ideoida itsekin. Laivan rakennusta.
|
huhtikuu
|
Kylvämme
kukkia. Mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Vertailemme tuloksiamme Istanbulin
lasten kasvututkimuksiin. Teemme julisteen tuloksistamme.
Arviointia
mitä opimme itse, mitä opimme Istanbulin lapsilta? Animaatioita.
|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)