http://varhaista-aikaa.blogspot.com/2021/02/tutkitusti-millainen-on-hyva.html

Kirjoitin työstäni Varhaista aikaa-blogiin

varhaista-aikaa.fi

Tutkitusti - Millainen on hyvä tiedeprojekti?

Tervetuloa lukemaan ”Tutkitusti” – miniblogi - sarjaa. Sarjassa esitellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaisia töitä ja tutkimuksia. 

Kirsi Rehunen on varhaiskasvatuksen opettaja ja kirjailija Taipalsaarelta. Työssään hän heittäytyy rohkeasti tiedemaailmaan lasten kysymysten kautta. Kirsi on kirjoittanut myös kirjan ”Tiedeleikkejä pikkututkijoille” (Rehunen, K. 2017. Tiedeleikkejä pikkututkijoille. Jyväskylä: PS-kustannus). Kirja on käännetty viroksi ja ilmestyy keväällä 2021 latviaksi. Kirjan kirjoittaminen ja varhaiskasvatuksen opettajan työ on vienyt Kirsin 2019 Kiinaan Chongqingiin ja Chengduun opettamaan opettajia sekä lapsia sekä Science on Stage yhteistyön myötä Berliiniin, jossa hän oli tekemässä ”Language skills through experiments" -kirjaa ”Lilu´s house”.

Mistä hyvä tiedoprojektit on tehty?

 

”Hyvä tiedeprojektin aloitus on, että keräämme lapsilta kysymyksiä yhdessä heidän vanhempiensa kanssa”, kertoo Kirsi.

”Kysymykset lajitellaan lasten kanssa eri värisille lapuille aihealueiden mukaan ja pohditaan yhdessä mistä aiheesta saapui eniten kysymyksiä, mikä kiinnostaa ja lopuksi äänestetään lasten kanssa laittamalla palikka kiinnostavimman aiheen kohdalle. Pian lapset ja aikuiset etsivät yhdessä vastauksia lasten kysymyksiin.”

”Voiko kävellä sukkasillaan, jos ollaan sukkatutkijoita? Miten metsästä löytynyt pallokivi syntyi? Onko vaarallista, kun sydän jyskyttää? Jokaisen vuoden projekti on ollut erilainen, niin kuin myös joka vuoden innostuneet tutkijat ovat erilaisia. Käveltyämme sukkasillamme lammen rannalla ja metsässä tutkimme kasvaako sukkiin jotain. Naapuriryhmien lapset kävivät laskemassa, monessa sukassa on vihreää ja yksi sienikin löytyi. Viereisen koulun opettaja auttoi selvittämään miten pienikin vesipisara kuivan kauden jälkeen saa kasvin osan toimimaan kuin katapultti. Ja seuraavaksi piti tietenkin rakentaa katapultteja.” (Tätä tarinaa pääsette katsomaan tarkemmin videoilta https://youtu.be/s5dNdmAHFO4)

Kirsi Rehunen korostaa, että ”tärkeää on uteliaisuuden herättäminen ja yhdessä tekeminen. Toimintamme on leikinomaista, jokaista lasta kuunnellaan ja onnistumisista ja oivalluksista tiedotetaan vanhemmille. Itse tekemällä lapselle kertyy muistoja, joita tallennetaan valokuviin ja lasten omiin elokuviin. Kannustan dokumentoimaan lasten näköisesti, niin että lasten ajattelu saadaan näkyville.”

”Projekteissamme tärkeää on yhdessäolo, jokaisen ryhmän lapsen ottaminen mukaan omana itsenään, leikki, mielikuvitus, luonto, vuorovaikutustaidot, taide, ilmiöiden ihmettely kaikin aistein yhdessä kotiväen kanssa ja uteliaisuus! Teemme yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun kanssa.”

”Kirjassani Tiedeleikkejä Pikkututkijoille tutkimuksemme on esitelty selkeästi toteutettaviksi: tarvikkeet, ennakkovalmistelut, virittäytyminen, toiminta ja lopetus, voit siis toteuttaa projektin kuin me Taipalsaarella tai etsiä kirjasta ideoita”, vinkkaa Kirsi.

”Projektissa joka voi olla viikon mittainen tai jopa vuoden mittainen:

·       lähdetään liikkeelle lasten kysymyksistä: Kirjoitetaan ideointivaiheessa jokainen kysymyksen esittäjä ja kysymys talteen. Näin tutkiminen etenee kuin polulla kulkeminen, keksitään kysymyksiä ja etsitään niihin vastauksia.

·       kerrotaan projekteista huoltajille: Vanhemmat tietävät mitä tutkimme, ehkä joku isovanhemmista voi olla asiantuntijana tai vanhemman työpaikalla voi vierailla

·       tarinat ja roolileikit voivat ovat osa elämyksellistä oppimista: Ainakin meille syntyy projektin kuluessa oma tarina

·       tutkiminen kohdistetaan ymmärryksen kannalta keskeisiin ideoihin

·       tietoa rakennetaan yhteisöllisesti ja asiantuntemus jaetaan vaikka naapuriryhmän kanssa: Lasten kanssa tehtäviä tutkimuksia kannattaa pohtia vertaisihmettelijöiden kanssa, joihin yhteys saadaan Teamsilla, Meetillä tai Skypellä. Tämä antaa lapsille mahdollisuuden jakaa ryhmänsä toimintaa ja reflektoida kokemuksia. Jos ryhmän käytössä on videotykki tai älyTV, näkevät kaikki hyvin toisensa videoyhteyden kautta. Jos yhteys pätkii, voi turvautua pikaviestittelyyn. Me esittelimme tänä vuonna katapulttia Tanskan Aalborgin koululaisille ja muutama vuosi sitten juttelimme 3 v matotutkijoiden kanssa Ylämaan päiväkotiin. ”

Projektipäivinä Kirsi suosittelen pienryhmätoimintaa. ”Timetimer kello - näyttää jäljellä olevan ajan. Jokaisella ryhmän aikuisella on oma pienryhmä ja eri tehtävä valitun aihealueen piiristä. 15 min ja ryhmä siirtyy toisen tehtävän pariin. Jokainen aikuinen on aktiivinen ja kun toiminta on esim. 5 pikkuryhmällä samanlainen lasten eri tavat ajatella ja havainnoida tulevat esiin.”

”Lasten selvittäessä kysymyksiä valokuvaa havainnot, kokeilut, hypoteesit, oivallukset, epäonnistumiset. Aina silloin kun jotain odottamatonta tapahtuu, syntyy kiinnostavia havaintoja. Tavoitteena projekteissa on, että lapsi on toimija ja aikuinen mahdollistaa esim. medialaitteiden avulla lapsen tuotosten ja ideoiden jakamisen. Medialaitteiden käyttö tuo lapsen oman äänen näkyväksi ja kirjoitustaidoton pystyy äänittämään tarinansa elokuvaan tai kirjan sivuille” toteaa Kirsi.

”Etsikää mahdollisuuksia esitellä lasten ajattelua ja tiedeprojekteja laajemmallekin yleisölle (vanhempainilta, LUMA-viikko päiväkodissa LUMA-festivaalit ym. Kilpailut jne.)” kehottaa Kirsi.

Tutkimisintoa lukijoille,

toivottaa Kirsi Rehunen Taipalsaarelta

Lisää Kirsin upeita tarinoita ja vinkkejä löydätte täältä: https://www.ekarjala.fi/blog/lapsiystavallinen-maakunta/

Tarinoita tosielämästä

https://www.ekarjala.fi/blog/lapsiystavallinen-maakunta/

Hallintojohtajan pyynnöstä kirjoitin työstäni Taipalsaarella.

Käykääpä lukemassa.

T: Kirsi

Arviointi Tiedeleikkejä pikkutukijoille kirjastani

http://paivakodinelamaa.fi/iloa/

KIRJA-ARVIO: TIEDELEIKKEJÄ PIKKUTUTKIJOILLE
Kuinka koivu juo? Miten avaruusaluksen saa lentämään? Mikä on ääni?  Näitäkin asioita tutkitaan Kirsi Rehusen kirjassa Tiedeleikkejä pikkututkijoille.
Teos pohjautuu tutkivan oppimisen ja ilmiöoppimisen perusajatuksiin: Lapsi oppii itse tekemällä, kokeilemalla ja tutkimalla laajennetussa oppimisympäristössä.
Esipuheessa Rehunen kertoo tarkoittavansa kirjan innostamaan tutkivia lapsia ja aikuisia etsimään yhdessä vastauksia tiedeleikkien avulla kotona, päivähoidossa, esikoulussa ja alkuopetuksessa. Kirjan opastamana ruokitaan lapsen luontaista kyselyikää ja työskennellään leikinomaisesti.
Nuo kaksi edellä mainittu asiaa – yhdessä ja leikinomaisesti – innostivat minua erityisesti perehtymään kirjan antiin. Kirjailijan mukaan leikinomaisuus ei kuitenkaan sulje pois tieteellistä näkökulmaa eli: ”Mielikuvituksen ja toden rajan voi tiedekasvatuksessa tehdä näkyväksi käyttämällä asioista niiden oikeita nimiä. Esimerkiksi arkikielen ötökät ovat tieteessä selkärangattomia.”
”Tutkivassa oppimisessa aikuinen ei kerro vastauksia vaan kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan”. Juuri näin ajattelen itsekin, mutta näissä tiedeasioissa olen varhaiskasvattajana tuntenut usein jonkinlaista epävarmuutta. Siksi koen todella tervetulleeksi tällaisen kannustavan ja hyvin monipuolisen kokoelman ideoita ja inspiraatiota.
Kirsi Rehunen on jakanut kirjansa kolmeen osaan: Maapallo ja maailmankaikkeus, Elollinen luonto sekä Innostavat ilmiöt. Kirjailija antaa ohjeita ja vinkkejä tiedeleikkien toteuttamiseen: valitaan tutkimuskohde, tutkimisen tapa, tehdään hypoteesi, dokumentoidaan – toimintaa leimaa paitsi tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys myös elämyksellisyys.
Kirjassa minua ihastuttaa erityisesti se, että tieteellisyyteen liittyy vahvasti yhdessäolo, kaikkien lasten ottaminen mukaan omana itsenään, vuorovaikutustaidot, leikki, mielikuvitus, taide, luonto (erityisesti metsä), ilmiöiden kokeminen kaikin aistein ja vielä kodin liittäminen kokemuksiin ja elämyksiin.
Kaikki kirjan tutkimukset on esitelty  hyvin selkeästi toteutettaviksi: Tarvikkeet, ennakkovalmistelut, virittäytyminen, toiminta ja lopetus. Lisänä on kirjailijan omia ja Tiedekeskus Heurekan vinkkejä. Asia, jota jäin hieman kaipaamaan, on runsaampi kuvitus; kirjassa on ainoastaan hyvin vähän piirroksia. No, toisaalta kirja kannustaa dokumentoimaan itse piirtämällä, kirjaamalla ja kuvaamalla.
Kirjan tiedeleikit ovat sovellettavissa lapsen ikätason mukaan. Eniten kirja mielestäni  antaa esikouluikäisille tutkijoille. Kirjan yhtenä tarkoituksena on innostaa myös kasvattajaa kokeilemaan ja tutkimaan – heittäytymään rohkeasti tiedemaailmaan leikin kautta –  ja siinä se onnistuu mainiosti.
Yhteistyössä Varhaiskasvatuksen Tietopalvelun kanssa.
Täältä kaikille Päiväkodin elämää-lukijoille erikoistarjous Tiedeleikkejä pikkututkijoille-kirjasta. https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/746854866.html

Kirjan painos on Suomessa loppuunmyyty. Kirja löytyy kirjastosta! 

Science on Stage Hungary materials

https://peda.net/p/Kirsi%20Rehunen/blogikirjoituksia/t

https://peda.net/taipalsaari/esiopetus/puuhiset/cwh

Päiväkoti Satulaivan esiopetusryhmä Puuhiset

Istabulin 6-vuotiaat

 Park Tarabya Kindergarten / İstanbul

 

Name of StarT contact person:

Nilgün ERENTAY

 

Email Address of contact person:

Nilgün ERENTAY:   erentayegitim@gmail.com

Oppimispäiväkirja
https://www.youtube.com/watch?v=dhmXme93j8Q

https://www.youtube.com/watch?v=xncIk2xp03g

apuna käytetty ideoita: https://www.ps-kustannus.fi/kampanjat/6799.html

 

suunnittelua jo keväällä 2016   internet kirjeenvaihtoa elokuusta-tammikuuhun	Haluamme että opettajat voivat oppia toisiltaan ja oppilaat voivat oppia toisiltaan. Lapset ovat innostuneita oppimaan kaikkialla maailmassa, huomioimme mikä on meille yhteistä. Projektissamme yhdistyy yhdessä tutkiminen, oman kotiseudun esittely tutkimusten kautta ja saamiemme tulosten vertailu ja jakaminen. Kansainvälisyyskasvatusta saamme tässä ohessa.
	1.      Kuka on tiedemies Mikä on unelma-ammattisi, tarvitsetko unelma-ammattiisi avuksi tiedettä tai tiedemiestä toteutus keskustellen, leikkien ja piirtäen Mitä tiedemies tekee? Onko nainen tiedemiehenä myös tiedemies nimeltään? Haluaisitko olla tiedemies? Mitä tiedemies tarvitsee työssään? Ammattipäivä: 1. kerta mikä ammatti vain, mitä tarvitset jos olet lääkäri, meikkitaiteilija, laivan kapteeni, poliisi 2.      ammattipäivä keskustelua ennen ammatin valintaa mikä haluaisit nyt olla, mikä ammatti tarvitsee matematiikkaa, mikä luonnon tutkimista, missä tarvitaan tiedemiesten työtä avuksi?   Huomasimme että poliisin erikoistutkija ottaa sormenjälkiä magneetin ja magneettijauhon avulla, lääkäri tarvitsee lääkkeiden tekoon tiedettä avuksi, kelluvia laivoja ei voi rakentaa ellei olla tutkittu millainen laiva kelluu. E tiesi että Titanicin upottua laivoihin tuli lisää pelastusveneitä. Meikkitaiteilija saa meikit joltakin tiedemieheltä jonka on tutkinut kasveja, tehnyt niistä meikkejä ja testannut ne ihmisillä-H ajatteli että  tämä oli todella kiinnostava työ.  Meillä on huomaa hyvä- purkki-jonne keräämme ystävällisistä teoista kuulia, kun esikoululainen huomaa että joku toinen ryhmästä toimii sinnikkäästi tai osaa hillitä itsensä. Saimme purkin täyteen ja esikoululaiset saivat äänestää mitä mukavaa teemme yhdessä. He halusivat uudelleen ammattipäivän. Ammattipäivässä tehdään oma työpaikka, esim. Saimme S. Hovilehdolta nukutuslääkäriltä lainaksi takin, verenpainemittarin ja puisia lastoja. N otti leikisti ”verikokeita” ja lähetti ne tiedemiehille tutkittavaksi. V oli luonnontieteilijä ja tutki lintuja (kuhankeittäjä, flamingo, tunturipöllö ja varis) Kun tiedemies tai muu ammattilainen tarvitsi apua tai halusi pitää vapaapäivän hän palkkasi toisen esikoululaisen työhön ja lähti itse uppoamattomalla laivalla laivaristeilylle (älytaulultamme näkyi myrskyävä meri, pöydät oli käännetty alassuin, ja matkustajat istuivat laivassa) Ammattipäivää valmisteltiin n 2 viikkoa, kotoa sai tuoda tarvikkeita, Luumäen apteekki lahjoitti 3 valkoista tiedemiehen takkia jne. Leikkiin käytettiin iltapäivä valmisteluun ja itse toimintaan 2 tuntia seuraavana aamuna. Aikuiset oli pestattu uppoamattoman laivan henkilökunnaksi.  Seuraavalla kerralla avaruusprojektin yhteydessä rakennettu avaruusaluksemme on mukana, sillä osa tiedemiehistä haluaa avaruuteen.   Haluan töihin avaruusalukseen (ensimmäinen haave olla kahvilassa töissä, , nyt avaruuteen)- Haluaisin tutkia voiko kukkia ja kasveja käyttää lääkkeenä (ensimmäinen ammatti lelukauppias). Tutkin että voiko puun lehdistä tehdä meikkejä ja voiko kivistä tehdä puuteria ja testaan niitä ihmisillä. Tehdäänkö vaikka kasvonaamio oikeasti? (ensimmäinen ammatti meikkaaja, töissä luonnontieteilijä V:n tiedepajassa ja tutkimassa lääkärin apuna) Haluan olla avaruustiedemies, mitenköhän kauas kuussa voisi potkaista jalkapallon ja voisiko jossain planeetalla luistella Haluaisin tehdä lemmikkieläimille hyviä lääkkeitä tiedemiehenä, että ne eläisivät terveenä ja pitkään. (ensimmäinen ammatti eläinlääkäri) Olisin mieluiten lääkäri, avaruusaluksessakin olisi hyvä olla lääkäri mukana jos joku sairastuu. Jos olisin tiedemies, tutkisin myrkkyjä joita saa kasveista tai myrkkykäärmeistä. (ensimmäisessä ammatissa otti sormenjälkiä magneettijauhon avulla ja toimi presidentin turvamiehenä) Haluaisin tutkia missä lepakot ovat talvella, ne ovat kiinnostavia. (ensimmäinen ammatti poliisi) haluan tutkia magneetteja supermagneetin avulla (lainassa työkaverilta) tai tutkia lintuja luonnontieteilijänä (ensimmäinen ammatti lintutiedemies, ornitologi) Voiko helikopteri lentää kuin sudenkorento. Sitä tutkisin. Haluan tiedemiehenä rakentaa uppoamattomia laivoja tutkia kellumista ja uppoamista, (ensimmäinen ammatti merikapteeni) Haluan tutkia mikroskoopilla ja nähdä perhosen siiven kunnolla ja tunturipöllön höyhenen, Haluan mennä avaruuteen (ensimmäinen ammatti kahvilassa työntekijänä/laiva töissä jokaisen esikoululaisen työpaikoilla, eniten laivassa) Haluan löytää avaruudesta vettä tai olla presidentti. Jos olisin tiedemies tekisin hyvänmakuisia lääkkeitä, tekisin lääkkeen ettei olisi korvasärkyä. Olisin mielelläni ortopedi. Haluaisin suunnitella hienoja, tyylikkäitä heijastavia vaatteita. Että kaikki haluaisi sellaiset. Olisin tiedemies joka tekee erikoiskankaita. Haluan mieluiten olla presidentti, mutta jos olisin tiedemies kehittelisin urheiluvälineistä parempia, parhaita lätkämailoja, hyvin lentäviä frisbee kiekkoja. Olisin avaruudessa töissä (ensimmäinen haaveammatti lelukauppias) Haluaisin viedä perhosen ja hämähäkin avaruuteen (ensimmäinen ammatti balettitanssija). Tekisikö hämähäkki verkon siellä, mietti S. Osaisiko perhonen lentää siellä? Haluaisin tehdä kamalien sairauksien parantamiseen lääkkeitä. (ensimmäinen haaveammatti meikkaaja ja kynsitaiteilija) Haluaisin että minulla olisi koeputkia ja haluaisin ettei hammaslääkärissä käynti satu yhtään. semmmoista voisin kehitellä tiedemiehenä. (ensimmäinen haaveammatti hammaslääkäri) Haluaisin tutkia rikoksia ja löytää kaikki rikolliset pois maailmasta (ensin halusi olla sotilaspoliisi, sitten räppäri ja ammattijääkiekkoilija) Haluaisin opettaa tiedemiehiä (ensimmäinen ammatti lelukauppias, ahkerasti töissä myös kauneushoitolassa ja hammaslääkärissä). Auttaisin tiedemiehenä lääkäreitä (oli tiedemiehen apulaisena tutkimassa).   Jos olisin tiedemies. As a scientist : LUMA viikko tammikuussa Lasten ja Kirsin  ideoimia työpajoja (ideat on koottu kirjaani :PS-kustannus Kirsi Rehunen: Tiedeleikkejä Pikkututkijoille ilmestyy maaliskuussa 2017)joissa jokainen kiersi: Etsi vahvin magneetti Voiko rautaa irrottaa supermagneetilla muroista tai rautalääkekapselista Täytä Pokemonpallo jollain magneettisella, mistä matkasta pallo liikkuu kohti magneettia Tarttuuko magneetti tuolin, käden, ikkunan läpi Magneettirakentelua Etsi magneettisia kiviä 3.      Kuka on Luonnontieteilijä Tämä toteutettiin osittain osana projektiamme selkärangattomat. Toimimme kuin luonnontieteilijät. Mikä selkärangaton on nopea. Mikä on peto? Kuinka nopeasti leppäkerttu syö kirvat? Etsimme kiinnostavia selkärangattomia. Mitä eroa selkärangattomissa on? Opimme luonto on kiinnostavaa. Elo, syys.lokakuussa oli åpaljon selkärangattomia liikkeellä, marras, joulu, tammi, helmikuussa näimme ulkona hämähäkkejä.  (http://matoseuranta.it.helsinki.fi/for-teachers)    http://www.lansisaimaa.fi/2016/09/26/kastematoja-tutkittiin-ruohonjuuritasolla/    9.1 esittelimme mitä luonnontieteilijä tekee sekä aamupäivällä oppijayhteisölle (päiväkoti) että illalla vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset       Askel 2 Vesitutkimuksia: Kuinka Taipalsaarelle on aikoinaan päästy kun ei ollut siltoja Missä kulki 50 vuotta sitten lossi? Mikä lossi on? Edellämainitut osa Tarun DOP-opintoja Missä Saimaa on nyt? Kuinka paksua jää on? (kotitehtäviä ja haastattelimme pilkkijää etsiessämme lossin kulkupaikkaa) Tutkimme miten pilvet syntyvät, kuuman veden, lumen ja hiuslakan avulla. Purkkiin kuumaa vettä. Kansi purkin päälle, kannelle lunta. Lasketaan viiteen. Kansi pois suhkutamme hiuslakkaa saadaksemme vesihöyryn oikein näkyväksi. Kansi ja lumi päälle. Ja nostetaan kansi pois, Teimme pilven. Tutkimme myös eskarin vessaassa veden kiertokulkua. Lapsi sai piirtää peiliin muotovaahdolla pilven, käsidesillä pisaroita, käsivoiteella maaperän kerroksia ja  huulirasvalla  järviä ja lampia. Käsidesipisarat kulkevat läpi maan kerrosten ja puhdistuvat. Lapset kertovat tarinan seuraavalle pikkuryhmälle ja pesevät aineet pois. Millä käsivoide saadaan pois? Entä huuolirasva? Kaikki aineet lähtivät käsidesillä pois-> kemia   Retkiä jäälle ja lammelle. jäälinnan rakensimme tammikuussa metsään ja havainnoimme sen muutoksia kevään edetessä. Teimme kirjaimia hangelle oksista ja risuista ja havainnoimme mitä niille tapahtuu. Lähetimme piirtämiämme kuvia ja ajatuksiamme Istanbuliin ja saimme sieltä piirustuksia ja ajatuksia mitä lapset olivat miettineet aiheesta tiedemies.  Tutkimme ulkona tyhjentynyttä jalkapalloa kovalla pakkasella. Chanamet olisi halunnut heittää pallon roskiin. Veimme pallon kuivauskaappiin. Ja pallo täyttyi? Mietimme mistä ihmeestä tämä johtui? Kuivauskaappi korjasi pallon reiän? Joku täytti salaa pallon? E. keksi että sama määrä lämmintä ilmaa on iso tila ja kylmä ilma pieni. Kerromme tämänkin ystävillemme Istanbulissa.   3. askel kevään kuluessa Esittelemme Saimaannorpan Istanbulin koululaisille. Nilgun sai kirjan Saippa saimaannorppa luettavaksi Istanbulissa vein kirjan toukokuussa 2016 http://www.sll.fi/luontokauppa/kirjat/saippa-saimaannorppa-kirja Avain kysymys: Missä Saimaanorppa asuu, mikä tekee siitä erityisen. Kuinka norpasta voisi kertoa toislle? Asiantuntijahaastateltavana Kaarina Tiainen 23.2 torstaina klo 9.00 norpan kokiesn pehmonorpan kanssa, norpan pesän pienoismallin kanssa ja videoiden.
helmikuu	Norppia putkineuleena ja norpille pesät. Kelluntatutkimuksia vedellä ja eri materiaaleista valmistetuilla esineillä. Lapset saavat ideoida itsekin. Laivan rakennusta.
huhtikuu	Kylvämme kukkia. Mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Vertailemme tuloksiamme Istanbulin lasten kasvututkimuksiin. Teemme julisteen tuloksistamme. Arviointia mitä opimme itse, mitä opimme Istanbulin lapsilta? Animaatioita.